Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Venäläiset retkeilijät saavuttivat ensimmäistä kertaa historiassa koiravaljakoilla Kanadan rannikon Pohjoisnavan kautta

Aleksandr Voronov ja Viktor Simonov

Aleksandr Voronov ja Viktor Simonov

Ainutlaatuisen "Karjalan tasavalta: Pohjoisnapa - Grönlannin etelärannikko" -retken ensimmäinen vaihe vietiin onnistuneesti loppuun. Venäläisretkikuntaan kuuluivat Feodor Konjuhov ja Viktor Simov. Heidän suunnitelmissaan oli kulkea ajokoiravaljakoilla Arktiksen alueita pitkin Pohjoisnavalta Kanadan rannikolle ja sieltä Grönlannin jäit pitkin saaren pohjoisosasta etelärannikolle. Se olisi laatuaan pirin reitti - noin 4 tuhatta kilometriä.

Karjalan tasavallan hallituksen tiloissa pidettiin 10. kesäkuuta lehdistötilaisuus, jossa aluetasavallan nuorisonasiain, liikunnan. urheilun ja matkailun ministeri Aleksandr Voronov ja retkeilijä Viktor Simonov kertoivat hankkeesta. Feodor Konjuhov ei päässyt lehdistön tenttiin terveydellisistä syistä.

- Monet väittivät, että hanke epäonnistuu, - Aleksandr Voronov sanoi. - Muta Feodor Konjuhov ja Viktor Simonov kulkivat koiravaljakoilla Pohjoisnavalta Kanadan rannikolle.

Kertoo Viktor Simonov

Kertoo Viktor Simonov

Matka alkoi huhtikuussa Karjalan tasavallasta - Prääsän hallintopiirin Matrosan asutuksesta. Venäläisen "Barneo" -tutkimusaseman henkilökunnan myötävaikutuksella aloittivat retkeilijät seikkailunsa Pohjoisnavalta. Siellä pidettiin startin aikaan Arctic Council -järjestön tilaisuus. Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirill siunasi retkeiljät. He pystyttivät matkan varrelle ortodoksiristiä.

Feodor Konjuhov ja Viktor Simonov kulkivat 46 vuorokauden aikana yli 900 kilometriä ajojäätä pitkin Karjalan tasavallassa kasvatetuilla ja koulutetuilla ajokoirilla. Tällainen reitti on todella ainutlaatuinen. Miehet saapuivat Kansan rannikolle toukokuun 23. päivänä.

Retkeilijöillä ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta jatkaa hanketta sääolosuhteiden vuoksi: ilmaston lämpeneminen johtaa jäiden sulamiseen entistä varhaisemmassa vaiheessa. Tämän lisäksi nelipäiväinen myrsky retken alkuvaiheessa synnytti railoja Venäjän napapiirin tutkijain aseman numero 40 tuntumassa. Miehet joutuivat kiertämään pitkiä railoja ja viisimetrisiä pystyjäitä, joilta reet luisuivat alas. Tämä väsytti retkeilijöitä ja pidensi suunniteltua reittiä. Matkan ensimmäisenä päivänä vajosi Feodor Konjuhovin lasti veteen, mutta karjalaiskoirat kiskoivat pulkan kuiville.

Pohjoisen lakeuksilla kannettu lippu

Pohjoisen lakeuksilla kannettu lippu

- Se oli voimia vaativa uhkarohkea hanke. Lepäsimme kunnolla vain kerran, - Viktor Simonov kertoi. - Kesäsää alkoi Pohjoisnavalla kuukautta ennen tavallista ajankohtaa. Säätieteilijöiltä olimme saaneet aivan toisenlaisia ennusteita. Sääolosuhteen Pohjoisnavalla muuttuivat nopeasti: jää oli suunniteltua tai odotettua ohuempaa ja heikompaa. Railoja loputtomiin. Oli suuri juhlahetki, kun totesimme, että olimme onnistuneet kulkemaan päivässä 29 kilometriä ja olimme törmänneet vain yhteen railoon.

Utelias jääkarhukin oli retkeilijäin kimpussa.

- Huomasimme karhunjälkiä tullessamme suuren ja leveän railon tuntumaan. Lähdimme kiertämään sitä. Jääkarku pääsi noin 20 metrin läheisyyteen ryömien vastatuulessa, eivätkä koiramme havainneet vierasta. Kuljimme hitaasti ja karhu seurasi meitä haukkoen ja huuliaan nuollen. Yritimme hätyyttää petoa, mutta se seurasi meitä iltaan asti. Pystytimme teltan ja asetimme koirat levolle niin, että ne muodostaisivat turvallisen vartiorenkaan ympärillämme. Koirat haukkuivat ja jääkarhu loppujen lopuksi jätti meidät rauhaan, - Viktor Simonov kertoi.

Kun Grönlannin rannikko oli jo näkyvissä - siihen oli vain kilometri - eteemme tuli valtava railo. Se oli niin mittava, että jouduimme muutamaan suunnitelmaa ja kuljimme Kanadan alueelle.

- Virta vei vauhdilla jäälauttoja avomerelle. Käytössämme oli vain 250 kilometriä leveä saari. Kuljimme siellä, missä mielestämme oli turvallista. Jos olisimme kulkeneet suunniteltua reittiä, joutuisimme jäälautalla koirinemme valtamerelle, - Viktor Simonov selosti. - Nousimme maihin hyvin merkittävässä paikassa - Kolumbuksen niemellä. Sieltä oli muuten lähtenyt vuonna 1909 kouravaljakoilla Robert Peary, joka saavutti ensimmäisenä ihmisenä historiassa Pohjoisnavan kajokoirilla.

Feodor Konjuhov ja Viktor Simonov aikovat jatkaa hankettaan ensi vuoden huhtikuussa. He lähtisivät Kansan saariston alueelta, paikasta, johon tänä vuonna matkansa oli juuttunut. Miehet kulkisivat arktisia jäitä ja Grönlannin jäätiköitä pitkin saaren etelään. Grönlannin vuorten ylittäminen koiravaljakoilla olisi kaikkein vaativin retken vaihe.

Lisättäköön, että ensimmäistä kertaa tällaisten venäläisten toteuttamien retkien aikana ei menetetty yhtäkään ajokoiraa. Kaikki Viktor Simonovin omistamat ajokoirat palasivat Karjalan tasavaltaan. Ne pudottivat painostaan retken aikana noin 30%. Koirat vaativat kuten ihmisetkin kuntoutusta.

- Valtavissa "pulkissa" oli kummassakin noin 500 kilon lasti. Me emme edes yrittäneet työntää niitä lihasvoimin. Koiramme vetivät lastia epätasaista jääpintaa pitkin ja suoriutuivat tehtävistään sankarillisesti, - Viktor Simonov tähdensi.

- Retken menestys kielii Karjalan tasavallasta yhtenä keskuksista, joissa ajokoiria koulutetaan, - Aleksandr Voronov sanoi. - Havitellaan tämän urheilulajin hyväksymistä talviolympialaisten ohjelmaan. Karjalan tasavalta oli tehnyt tämän aloitteen. Suunnitelmissa on Karjalan tasavallan ja Venäjän maantieteellisen seuran välisen sopimuksen allekirjoittaminen.

Aleksandr Voronov ja Viktor Simonov esittelivät tilaisuuden päätteeksi Karjalan tasavallan lippua, joka oli miesten mukana retken aikana.

Tekninen tuki
Luotu 10 kesäkuuta 2013. Toimitettu 10 kesäkuuta 2013.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018