Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Järviä ja jokia

Sana "Karjala" tuo mieleen ennen kaikkea sinijärviseudun. Niitä on täällä todella paljon: yli 61 tuhatta. Yhtä tuhatta neliökilometriä kohti on järviä sellainen määrä, että Karjala on tässä mielessä ensimmäisellä sijalla ei vain Venäjällä, vaan maailaman regiooneissakin.

Karjalaisjärviä on monenlaisia: alkaen pienestä lammesta ja päätyen Euroopan siirimpiin järviin - Laatokkaan ja Ääniseen. Eniten on järviä, joiden peilin pinta on alle neliökilometri, mutta on myös suuriakin - peili noin 10 ja jopa 100:kin neliökilometriä. Järvisyys käsittää Karjalassa 11,4 %, se on huomalttavasti enemmän, kuin naapuri-Suomessa ja lähes 2 kertaa enemmän, kuin Murmanskin alueella.

Monet järvet syntyivät tektonisten prosessien seurauksena, mutta suurin osa on jäätikön aurausliikehdinnän ja akkumuloivan toiminnan seurausta. Tektoniset järvet ovat jyrkkärantaisia, syviä, banaanimuotoisia, niissä on vähän saaria. Jäätikön sulamisen ja liikehdinnän seurauksena syntyneet järvet ovat runsassaarisia, niisä on paljon lahtia ja salmia, ne ovat matalavetisiä. Järvien muodostumiseen ovat kuitenkin vaikutaneet molemmat tekijät, mikä lisää niiden viehättävyyttä.

Karjalan syvin järvi on Laatokka: sen syvin paikka on 260 metrin päässä veden pinnasta. Äänisen syvin paikka - 126 metriä, Säämäjärven - 97 metriä ja Topojärven - 56 metriä. Näiden suurten jörvien joukossa on pienempi tektoninen järvi, jonka leveys on vain 1,5 km ja pituus 24 km. Se on tunturien ympäroimänä oleva Paanajärvi, jonka syvyys on 131 metriä. Se on Karjalan mini-Baikal.

Useiden järvien syvyys on vain 20-50 metriä. Mutta esim. Ontajärvi keskellä Karjalaa on syvimmillään vain 10-metrinen. Ja tällaisia jörviä on paljon. Järvien rannat ovat luonnonkauniita. On isoja kiviä rantamilla, jyrkkiä rantatörmiä, jäätikön sileiksi silittämiä kalliorantoja ja pitkiä hiekkaisia uimarantoja. Vapaita rantoja on vähän. Rannoilla kasvaa tavallisesti metsää, joissa marjoja ja sieniä loppumattomiin. Järviä yhdistävät joet, joita on Karjalassa noin 27 tuhatta. Niiden yhteinen pituus on 83 tuhatta km. Joet eivät ole pitkiä. On pajon vain 10 km pituisia jokia. Pisimmat joet - Kemi, Nuos, Suunu, Vodla, Kovda, Suoju - ovat pituudeltaan 260 - 360 km.

Luonteenomaisena jokien piirteenä on se, että joet ja järvet ovat yhtenä letkana. Järvien osuus jokien koko pituudesta saattaa vaihdella 0:sta 90:een prosenttiin, mutta tavallisimmin tuo osoitin on 6-50%. Kyseessä eivät enää ole joet sanan varsinaisessa merkityksessä ja joki-järvi-systeemit, jotka ovat Karjalalle tyypillisiä, mutta aivan outoja Venäjän muissa osissa.

Jokien lyhyys ja lähteen sekä joensuun maantiteellisen korkeuden melkoin väli johtaa jokien nopeaan virtaan. Tuo väli käsittää keskimäärin noi yhden metrin kilometriä kohti, mutta koskisissa joissa se on jo 3-5 metriä kilometriä kohti. Luonnollisia ovatkin kosket, vesiputoudet, joiden välissä on hidasvirtaisia paikkoja tai jarviä.

Karjalaisjoet ovat vesimatkailijoille paljon elämyksiä tarjoavia. Täällä voi seikkailla, laskea koskia, harrastaa melontaa. Kautta Venäjän tunnetaan Suoju, Suunu, Vodla, Tshirkka-Kemi, Onda, Ponjgoma, Kuzema, Vitele, ynna muut joet.

Muutama koski on vaarallinen niin, että sellainen paikka on kierrettävä maitse jopa runsaan veden aikoihinkin. Turistien on syytä tutkia etukäteen reitti tai neuvotella paikallisten asukkaiden kanssa.

Turisteja kiinnostavat erikoisesti Karjalan kosket. Niitä on melko paljon. Kuuluisin on Kivatshun koski, jota on runoilija G.Derzhavin ylistänyt: "Timanttinen vuori vyörii...". Sen korkeus on 10,7 metriä. Mutta Karjalassa on korkeimpiakin putouksia: Kivakka (12 m) Olanga joella, Kymi (13,6 m) Vuonnisen joella, Suurkoski (18 m) Vintsha joella, Valkeat Sillat (19 m) Kulismajoella. On penempiäkin, mutta luonnokauniita putouksia. Niitä voi katsella tuntikaupalla.

Karjalan hydrologista kuvaa täydentää vielä karu Vienanmeri - Venäjän ainoa sisämaameri, jolla omaa vihätysvoimaa, omaa eläinkantaa. Täällä on jopa kesäisin kisailevia maitovalaita. Merellä on ainutlaatuisia saaria, oma historiansa. Täälä on Solovetskin luostari, Kuzovon saaristo labyrintteinneen ja seitoineen saarikallioiden huipulla.

Kizhin saari Äänisellä ja Valmon saaristo Laatokalla tunnetaan ympäri maailman. Näiden järvien pohjoispuolen rantamat - Kizhin ja Valamin vuonot - sisältävät mahtavia kallioita, satoja saaria, mutkikkaita lahtia ja salmia.

Kaikki tämä houkuttelle turisteja...

Monet yrittävät matkustaa järvillä ja jopa merellä moottoriveneilä ja soutuveneillä jopa kanooteilla, mutta se on melkoinen riski, sillä kova tuuli saatta nousta äkillisesti...

Tekninen tuki
Luotu 3 lokakuuta 2001. Toimitettu 25 maaliskuuta 2001.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018